Käsikirjoittajaopiskelija ilman Oscareita

Ihan hitusen harmitti, kun eilen illalla tajusin, ettei minulla ole telkkaria. Tosin en tiedä, olisiko se kuitenkaan auttanut ongelmaani, sillä Oscar Gaalan esitysoikeus kuuluu ilmeisesti maksulliselle Sky Movie-tv-kanavalle. Moinen olisi löytynyt asuntolamme common roomista, mutta se kätevästi suljetaan puolen yön aikaan, eli samaan aikaan kun lähetys olisi täällä Englannissa alkanut. No enhän minä olisikaan halunnut nähdä viihdealan merkittävintä tapahtumaa telkkarista kuitenkaan. (Enitenhän minua kiinnostaa, ketkä saavat Paras adaptaatio, Paras elokuva ja Paras käsikirjoitus palkinnot.)

Oscar Gaalan menetystä harmitellessani päädyin seikkailemaan Suomessa vähemmän tunnetun Spirit Awardsin kotisivuille. Spirit Awards-palkinnot ehdittiin jakaa lauantaina Kaliforniassa ja erityisesti parhaan esikoiskäsikirjoituksen luokka herätti mielenkiintoni. Ehdokkaita oli viisi. Kolme naista, kaksi miestä.

Palkinnon voitti Lena Dunhamin Tiny Furniture. Itseäni eniten kiinnostavat Nick Faclerin Lovely, Still (jo vuodelta 2008) sekä Diane Bellin Obselidia. Alla trailerit kyseisiin elokuviin. Vahinko, etteivät mitkään taida tulla Suomen (taikka Englannin) elokuvateattereihin.

Ja sitten kun se Parhaan elokuvan ja Parhaan käsikirjoituksen voittaja selviää myöhemmin yöllä, niin pitää varata liput kyseisiä leffoja katsomaan. Paras adaptaatio kategoriassa on muuten ehdokkaana West Wingin luoja Aaron Sorkin elokuvalla Facebookin synnystä, The Social Network. Joka sekin pitäisi ehdottomasti nähdä.

Tv-sarjoja ja politiikkaa

Olen innostunut Aaron Sorkinin käsikirjoittamasta huippumenestyneestä, kolme Golden Globe-palkintoa ja 27 (!) Emmya ahmineesta tv-sarjasta West Wing. Aikanaan kun kyseinen show alkoi, olin vähän liian nuori sitä ymmärtämään, mutta muistan kyllä, että West Wing oli kuuminta hottia tv-rintamalla koko teini-ikäni ajan. Nyt poliittista ja maailmanhistoriallista ymmärrystä on kuitenkin ehtinyt kertymään sen verran enemmän, että juonikuvioista ja käsikirjoituksen nasevista yhteiskunnallisista huomioista pystyy todella nauttimaan. Kyseinen show taitaa muuten olla ainut, jonka olen nähnyt saaneen yhdeksän tähteä IMDB:n arvosteluissa.

West Wing on havahduttanut minut kiinnittämään huomiota myös kotimaassa lähestyviin eduskuntavaaleihin. Olin jo henkisesti varautunut siihen, että menisin äänestämään Suomen suurlähetystöön Lontooseen, mutta satunkin vaalien aikaan olemaan Suomessa viettämässä pääsiäislomaa. Pääsiäisen jälkeen tulen vielä kahdeksi viikoksi takaisin tänne, ennen kuin käsikirjoittajalinjan kesäloma alkaa - meillä kun ei ole kurssilla lopputenttejä, joita muut jäävät touko- ja kesäkuuksi suorittamaan.

Jyrki Kasvi, kansanedustaja ja mies jolla huumorintaju,

sydän ja poliittinen järki tuntuvat olevan paikallaan.

Kotisivut luettavissa täältä. Ehdokas Uudenmaan vaalipiirissä.

Oma ääneni menee eduskuntavaaleissa luultavimmin Vihreille. Tähän mennessä ainakin nuorisojärjestöjen periaateohjelmia tutkiessani on Vihreiden politiikka vaikuttanut ottavan parhaiten huomioon yksilön sekä ympäristön hyvinvoinnin. Eduskunnan suurimman (?) puolueen, eli Kokoomuksen nuorisojärjestön kotisivuista tuli fiilis, että he rekrytoivat jäsenensä "Haluatko pääministeriksi?" reality-tv-formaatilla. En väitä, että Kokoomuksella ei olisi hyviäkin tavoitteita ja pointteja politiikassaan, mutta...

"Niille, jotka jo lapsena tiesivät haluavansa isona pääministeriksi, on KNL paras mahdollinen opinahjo."

"Joitain kymmeniä vuosia sitten väitettiin, että kommunisteilla olisi silloin ollut parhaat bileet ja kauneimmat naiset. Riippumatta siitä, pitikö tämä väite tuolloinkaan paikkaansa, niin enää se ei ainakaan ole totta. Nykyään kaikki poliittiset nuorisojärjestöt tietävät, että parhaat bileet ja sekä kauneimmat naiset että komeimmat miehet on Kokoomusnuorilla."

... antaa kyllä vähän sellaisen "jos haluat olla koulun suosituin cheerleader, valitse meidät!" vaikutelman. Tosin eiköhän samanlaista mielikuvamainontaa löydy muiltakin puolueilta. Ja tykkäänhän minäkin Oras Tynkkysestä ja Kasvista mm. siksi, että he tykkäävät scifi- ja fantasiaviihteestä.

Pahoittelen merkinnästä puuttuvaa poliittista valveutuneisuutta, mutta minkäs teet. Pääasiani oli kuitenkin hehkuttaa, että West Wingin herättämä poliittinen valveutuminen kohdallani osoittaa, miten valtava vaikutus viihdeteollisuudella voi olla siihen, miten näemme ympäröivän maailman tai päätämme käyttää vapaa-aikaamme. Tämä mahdollisuus toimia mielipidevaikuttajana on yksi merkittävä syy siinä, miksi halusin opiskella elokuvakäsikirjoittamista. Sillä uskon, että viihdeteollisuus voi tehdä tästä maailmasta paremman (tai pahemman) paikan.

Voisin kyllä kirjoittaa myöhemmin vielä perusteellisemman pohdinnan aiheesta Miksi Vihreät? Sen lopuksi voisikin sitten hankkia itselleen sen puoluekirjankin.

Kuvat täältä ja täältä.

Hyvä ruoka, parempi mieli

Toisin kun aiemmassa merkinnässäni ruuasta toivoin, ei ruokavalioni ole muuttunut yhtään kasvispainotteisemmaksi viime syksystä. Itseasiassa takaisin ruuanlaiton rytmiin oppiminen syksyn sairastelun jälkeen onnistui vasta joululomalta takaisin palattuani. Vielä pitäisi oppia menemään taas isoon markettiin ruokaostoksille, sillä lähikauppojeni valikoimat ovat hyvin opiskelijahenkisiä - siis alkoholi- ja einesruokakeskeisiä. Löytyy niistä toki muutakin, mutta kasvishyllyt ovat aika onnettomia molemmissa.

Olen kuitenkin pitänyt kiinni tavasta, että jos teen jotain ruokaa, jota en aiemmin ole tehnyt, otan lautasesta valokuvan ennen kuin pistän gastronomisen taidonnäytteeni poskeen. Tämä tapa on herättänyt ihastunutta huvittuneisuutta niissä ihmisissä, jotka ovat nähneet minut kameran kanssa lautaseni äärellä heiluvan.

Vähän olen kuitenkin laiskanlaisesti ottanut näitä valokuvia... Uusia kokkauksia puuttunee semmoinen kymmenkunta. Kuitenkin aika usein tulee syötyä päivän ruoka pubissa tai haettua take awayna läheisestä kiinalaisesta. Tai oikeammin niin, että syön puolet annoksesta siellä ravintolassa ja otan puolet mukaan, kun ei vaan pieneen mahaan mahdu isojen miesten mittapuulla tehdyt annokset.

Kuten sanottua, vihreetä pitäisi syödä enemmän. Tällä hetkellä kasvikset tulevat pääasiassa hedelmistä ja pannukakkutaikinaan piilotetuista banaaneista... Ja lasketaanhan äidin lähettämät salmiakit myös terveelliseksi ruuaksi suomalaiselle?

Hoitoa ja jotain sinne päin

Hammaslääkärissä käyty.

Faktat:

• NHS hinnalla voi saada juurihoidon tuollaisessa perushammaslääkärimestassa, mutta heti suositeltiin yksityistä erityisasiantuntijaa, jolla varmasti riittää välineitä ja ammattitaitoa moisen merkittävän operaation tekemiseen.
• Yksityislääkärin hinnaksi arvioitiin £500-700. Auts.
• Hampaani tarvitsee hoitoa, mutta tilanne ei ole akuutti.

Fiilikset:

• Hammaslääkärillä oli varmasti tutkinto ja ammattitaitoa asiaan, mutta silti oli vähän turvaton fiilis.
• Yksityistä hammashoitoa suositeltiin, jopa tuputettiin. "General dentist" vaikutti kelpaavan vain peruspaikkojen tekemiseen, jos minkäänlaisia takeita tai viimeistelyä kaipasi, ei sitä oikeastaan luvattu toimittaa. (Lääkärin omin sanoin, toim. huom.)
• Kuulemma monet ulkomaalaiset menevät hoidattavat hampaansa mieluiten kotimaassaan.
• Sairaalameininkiä ei ollut juuri ollenkaan - odotushuoneessa ovenpuitteet olivat kirkkaan violetit. Hurjaa.

Oli kyllä majesteettinen fiilis, kun hoitotuoli oli asetettu valtavan kaarevan ikkunan eteen ja sain ihastella edessä avautuvaa vihreää puistoa. Mutta samalla tuli myös tunne, että mikäli voin hammashuollon välttää Englannissa, niin teen.

Yöelämää

Olen kämppiseni pari viikkoa sitten olleiden syntymäpäivien jälkeen päätynyt temmatuksi mukaan täysin uuteen kaveripiiriin ja uusiin kujeisiin, mikä on maittanut miulle tosi hyvin. Toiveenanihan oli tänne lähtiessä, että tutustuisin ihmisiin ja että olisi kavereita lähellä - Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kun etäisyydet kasvavat yllättävän pitkiksi ja ystäviä on tullut nähtyä paljon harvemmin kuin olisi halunnut. Nyt kun tuttuja asuu saman asuntolan eri taloissa, on ollut huomattavasti mukavampaa. Ja näiden ihmisten kanssa on tullut tutustuttua Southamptonin yöelämäänkin.

Useimpia opiskelijabileitä ja yökerhoja mainostetaan Facebookissa ja monien paikkojen vieraslistallekin pääsee kyseisen median kautta. Pääsymaksut yökerhoihin tuntuu pyörivän n. £5 tietämillä - Kaos on poikkeus ilmaisella sisäänpääsyllä, mutta jonokin on sinne iltaisin melkoinen. Yhdessä yökerhossa on kolme kurssikaveriani töissä, joten sinne pääsen kai vastaisuudessa aina vieraslistan kautta sisälle, mikäli mielin.

Valitettavasti Southamptonin keskustan ihanat puistot ovat ihan oikeasti vaarallisia pimeän tullen. Viimeisen parin kuukauden aikana on ilmeisesti tapahtunut yksi ryöstö ja yksi raiskausyritys sen reitin varrella, jota pitkin kuljen asuntolalta yliopistolle. Mutta kuten jokainen enemmän yöelämässä viihtynyt tietää, kun vain ei juo liikaa ja kulkee kavereiden kanssa - tai yksin mennessään ottaa taksin kotiin - on ihan turvassa. Ja asuntolan vartijat toivottavat yöaikaan bileistä saapuvat asukkaat portilla tervetulleiksi.

Wahoo

(sisäänpääsy vieraslistalla ilmaiseksi, paljon teemabileitä)

Bliss

(kaupungin isoimmat perjantaibileet, +1000 juhlijaa)

Kaos

(halvimmat juomat, ahtain tanssilattia, paras meininki)

Ps. Englannissa ei missään tapauksessa saa jättää lasiaan vartioimatta hetkeksikään. Ihan oikeasti. Eikä kyllä Suomessakaan, mutta täällä tästä säännöstä kannattaa pitää ihan aina kiinni. Ja nenäliinoja kannattaa pakata käsilaukkuunsa mukaan - ei ole ensimmäinen kerta, kun vessasta on loppunut paperi kesken bileillan.

Hammaslääkäriin

Virallisten asioiden hoitaminen puhelimessa on aivan kamalaa! Pelkään soittaa oikeastaan yhtään minnekään - joskus nuorempana tein aina muistiinpanolappusen ennen kuin soitin mitään tärkeää puhelua, sillä pelkäsin kovasti meneväni sanoissani sekaisin tai muuten hämmentyväni. Rimakauhu oli melkoinen, kun nyt piti soittaa virallinen puhelu täällä vieraalla maalla.

Seikkailuni NHS parissa ovat olleet tähän asti positiivisia yllätyksiä, mutta nyt ollaan menossa jo hyvin pelottavalle maaperälle: hammashoitoon. Alku vaikuttaa kuitenkin lupaavalta. Selvitin perusteellisesti ensin internetistä, miten paikallinen hammashuolto oikein toimii ja jos olen käsittänyt oikein....

• Hammaslääkärit ovat pääasiassa yksityisiä harjoittajia, kunnallista hammashoitolaa Suomen malliin ei ole tarjolla
  
• Hammaslääkäreiden ja monien muidenkin terveydenhuoltoon liittyvien seikkojen ohjeet ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.nhs.uk/servicedirectories/Pages/ServiceSearch.aspx
• Hämmäslääkärit perivät pääasiassa korkeita hammashoitomaksuja, mutta tietyin edellytyksin voit päästä NHS potilaaksi, jolloin hammashuoltosi on valtion tukemaa. Katto tulee vastaan £200 kohdalla. Ulkomaalaiset ovat oikeutettuja NHS potilaspaikkaan mm. suorittaessaan täysipäiväisesti korkeakouluopintoja Englannissa. Hinnoittelusta tietoa täältä.

Edessä olisi nyt nimittäin juurihoito. Olen yrittänyt pakoilla siihen menemistä jo jonkin aikaa, mutta fakta on: hammashuolto NHS paikalla täällä Englannissa on merkittävästi halvempaa kuin Suomessa ja kun kipu on jo jatkunut useamman viikon (lievänä onneksi), on siihen vihdoin pakko reagoida. Suomessa hammaslääkärini varoitti, että luultavasti joudun tämän yhden hampaan takia juurihoitoon. Sen kanssa pääsekin nyt sitten korkkaamaan tämän Englannin hammashuoltojärjestelmän - äitini varoituksista huolimatta.

Ilmeisesti siis, tämänhetkisten kokemusteni mukaan, hyvää hoitoa saa Englannissa nopeasti ja kohtalaisen edullisesti (ainakin opiskelijana), mutta sairaaloiden korkeamman tason (lue: leikkausintrumenttien yms) kanssa on vähän toivomisen varaa, ainakin paikoittain. Perustan tuon väittämän Lontoossa sairaalassa työskennelleiden tuttujeni väitteille ja lehtiotsikoissa välillä uutisoiduille sairaalabakteeriepidemioille. En kuitenkaan usko, että Englanti olisi mitenkään huono paikka terveydenhuollon hygienian saralla - sanon vain, että Suomi on tällä alalla maailman huippu.

Mutta niin tai näin, olen iloinen, että olen vihdoin menossa jo ensi viikosta sinne hammaslääkäriin. Ei kuukausien jonotusaikaa ja ajanvaraus hoitui puhelimessa alle kymmeneen minuuttiin. Vertaa: Suomessa perustarkastukseen ja jälkitoimenpiteisiin pääsyä jouduin odottamaan yli 6kk.

Kiitos jälleen kerran Englanti ja NHS. Toivottavasti jatkuu yhtä hyvänä.

Tosin, olen anonut itselleni oikeuden saada edelleen kunnallista terveydenhuoltoa myös Suomessa ja mikäli jotain ongelmia ilmenee tai maksut jostain syystä nousisivat todella korkeiksi, teen sitten tämän Suomessa. Katsotaan.

Edit: Toim. huom. "Merkittävästi halvempaa kuin Suomessa" väite ei välttämättä pidä paikkaansa. Oi Ylioppilasterveydenhuolto, miksi teet minut näin kateelliseksi! Mutta kohtuulliset jonot hammashoitoon ainakin.

Miesten välisestä ystävyydestä

Olen ollut havaitsevinani sellaisia pieniä eroja eri sukupuolia kohtaan olevissa ennakkoasenteissa, mutten oikeastaan osaa sanoa, onko kyseessä vain brittiläisen yhteiskunnan nuorten miun silmissä erikoinen suhtautuminen joihinkin juttuihin vai onkohan ne erot joita kuvittelen bongailevani olemassa myös Suomessa, mutta koska Suomessa kaveripiirini on vähän omalaatuisempaa sakkia muutenkin, niin en vaan ole sitten ymmärtänyt näitä valtavirran piirissä olevia sukupuoliroolijuttuja ja käyttäytymissääntöjä olevan olemassa myös Suomessa.

Huh, tulipa pitkä lause!

Piti siis sanoa, että miun mielestä on ollut aika viehättävää katsoa tätä brittimiesten välistä ystävyyttä, erityisesti kun tuttuja on kotoisin Englannin homokaupunki numero 1:stä eli Brightonista. Suomessa en ollut kuullut kai kertaakaan käsitettä veljesromanssi eli bromance, täällä kuulen sen joka ikinen viikko.

Kyseisen ilmiön asenteet Brightonin mieskasvattien mukaan tiivistyy Southamptonissa joka tuutista soivaan Bruno Marsin radiohittiin Grenade, jonka voi kivasti kuunnella tästä alta.