Kivikasa ja katedraali

Voi miten ihana viikko onkaan takana! Viikko sitten alkoi yliopiston pääsiäisloma ja todella tuntuu siltä, että lomalla on oltu. Huomenna alkaa lämpö ja auringonpaiste loppumaan, mutta eiköhän näinä päivinä ole vaalea hipiäni ehtinyt jo ihan riittävästi väriä saamaan.

Ja miten mielettömän mukavalta tuntuikaan kun oli mieluisa vieras kylässä! Maanantaina, joka oli meidän viimeinen kokonainen lomapäivä yhdessä, suunnattiin junalla lähistöllä sijaitsevalle kuuluisalle maamerkille.

Kauhean lähelle itse kivikasaa ei pääse, se on ilmeisesti 90-luvun lopussa aidattu niin, ettei vierailijat pääse tallomaan liian lähelle ja vahingoittamaan kivipaasia. Stonehengelle järjestetään kiertomatkoja Lontoosta, me hypättiin (hitusen ylihinnoiteltuun, mutta kätevään) turistibussiin Salisburyn juna-aseman edustalta. £24 lipulla pääsee bussilla keskustasta Stonehengelle, sisäänpääsy "pikakaistalla" (mikä on kyllä varmaan kätevä erityisesti ruuhkapäivinä) ja vähän muutakin. Uteliaat voivat tutkiaa asiaa täältä.

Klassinen turistiposeeraus, tietenkin.

Vaikka Stonehengellä käyminen oli kivaa, nautin enemmän Salisburysta. Se on todella kaunis ja viehättävä kaupunki, jonka historia ulottuu ties kuinka kauas. Kaupunki on rakennettu kolmen joen risteykseen ja siellä täällä kulkee pieniä kanavia. Käytiin syömässä todella ihana kolmen ruokalajin lounas, jolle tuli hintaa alle £12 puntaa. Kuten ravintola Cotên kotisivuilta näkyy, on paikka joitakin vuosia sitten voittanut "paras hintalaatusuhde koko Britanniassa" palkinnon, ja mielestäni täysin ansaitusti. Omnomnom. Pistäkää ravintolan nimi korvan taakse, jos suunnittelette Salisburyssa vierailua.

Lounaan jälkeen nukuin hetken verran puiston penkillä joenrannassa, kun Dilman kirjoitti postikortteja. Auringonpaisteessa oli ihanan lämmin olla möllötellä ja lepo tuli miulle tarpeeseen, kun olin aika pahasti vilustunut ja ihan väsyksissä. Herättyäni mietittiin, että lähdetäänkö nyt kotiinpäin vai mennäänkö käymään vielä katsomassa se kuuluisa Salisburyn keskiajalla rakennettu katedraali.

Onneksi mentiin. Suosittelen lämpimästi jokaiselle. Niille, jotka paikan päälle eivät pääse heti käymään, voi tunnelmaa aistia tästä videosta, jossa tyttökuoro harjoittelee illan rukoushetkeä varten.

24 vuotta

Miulla on ollut täällä yksi parhaista ystävistäni kylässä parin päivän ajan., Tutustuttiin Ruotsinaikojeni viimeisillä viikoilla. Ollaan nähty tosi harvakseltaan, mutta Skypellä ja Facebookilla pidetään huolta siitä, ettei ystävyytemme pääse hiipumaan. Ja nyt sitten tää herra päätti viime torstai-iltana, että tulee lauantaista tiistaihin tänne juhliakseen ottamaan vähän hyvää mieltä Englantia hellivästä auringonpaisteesta - ja vihdoinkin käymään kylässä miun luona, niinkuin oli jo pitkään suunnitellut.

Ystävä lähti tänään aamiaisen jälkeen junalla Gatwickille ja iltapäivälennolla takaisin miullekin niin rakkaaseen Tukholmaan.

Mut sitä ennen syötiin aamiaista ja hymyiltiin, sillä täytän tänään 24 vuotta. Hän kävi jopa kipaisemassa miulle ihanan kukkakimpun aamiaispöytää koristuttamaan. Huomatkaa opiskelijaelämään sopiva design maljakko.

Ihanaa fiilistä kaikille, kerron tarkemmin lyhyestä ja niin ihanasta lomastamme kunhan vanhenemiseltani ehdin.

Muumimamma maailmalla

Tosissaan, äitini saapui Gatwickin lentokentälle torstaialkuillasta. Menin sen sieltä saakka hakemaan, koska äitini ei puhu sujuvaa englantia, eikä Gatwickista sattunut menemään sopivaan aikaan suoraa junaa Southamptoniin. Englannissahan junalippujen hinnoittelu on sen verran pöljää, että samalle päivälle haluttu menopaluulippu on vain punnan kalliimpi, kuin ostaa yksisuuntainen lippu. Joten mikäpäs siinä junassa istuessa, luin Alexander Mackendrickin kirjaa On Film-making, jonka alkusanat on kirjoittanut M. Scorsese ja josta Sean Connery on sanonut, että se on ainoa lukemisen arvoinen kirja elokuvantekemisestä. Voin kyllä sanoa, että on ollut kyllä nautinnollista ja opettavaista lukemista.

Ryden rantabulevardi ja Chocolate Apothecary.

Perjantaina käytiin Isle of Wightilla, jonne pääsee Southamptonista lautalla alle tunnissa. Joku on sanonut, että se saari on kuin Englanti minikoossa ja vaikutelma tuntuu kyllä osuneen täysin oikeaan. Mm. kuningatar Victorialla oli saarella oma kesäpaikka, Osborne House, jonne myös olisi päässyt vierailemaan, mutta me päätimme keskittyä enemmän kiertoajeluun. Saarella ostettiin päivän matkailijabussilippu, jolla saatiin matkustaa mielin määrin kaksikerroksisten bussien kyydissä saaren maisemia ihaillen. Hieman harmitti, että juuri missattiin höyryrautatien viimeinen vuoro - sattumalta oli vielä juuri sinä päivänä museorautatiellä liikennettä talviaikaan. Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa sitä, mikäli kesällä saarelle suuntaa! Onneksi pääsimme harmistuneisuuden karistamaan mitä ihanimmassa suklaa-apteekissa, jossa oli artesaanikonvehteja, ties minkämoista kahvia ja mitä ihanimman makuista suklaakaakaota. Chocolate Apothecary sijaitsee Ryden kylän satamabulevardilla, jonne pääsee myös lautalla suoraan Portsmouthista. Siinä Ryden satamassa käytiin vähän ihastelemassa matalaa vuorovettä ja äiti keräili muutaman simpukan viemisiksi ystävättärensä akvaarioon. Liekö miulta oppinut tuon tavan, olen sille aina merenrantalomiltani tuonut kiviä ja simpukoita.

Laiturin alla ihailemassa valtaisaa vuorovettä.

Lauantai vain kuljeskeltiin Southamptonissa sinne tänne, kierreltiin kauppoja ja soviteltiin ihania vaatteita. Syötiin sushibaarissa ja käveltiin vanhan asuntolani vieressä olevalle elokuvateatterille. Kävimme katsomassa mykkäelokuva The Artistin (minä jo toista kertaa), johon olen ikihyvikseni rakastunut. Tietenkään en tajunnut, että kaikki välitekstit ovat englanniksi, joten kuiskuttelin sitten äitini korvaan käännökset niistä. Ihana, ihana elokuva! Muistuttaa siitä, mitä elokuvakerronta parhaimmillaan voi olla. Suosittelen lämpimästi, tulee ensi-iltaan Suomessa maaliskuussa, vaikka kyllä siellä näyttää esityksiä jo nyt pyörivän. Suosittelen aivan ehdottomasti katsomaan tämän, mahdollisesti paras elokuva mitä olen koskaan nähnyt.

Sandownin rantaa Isle of Wightilla.

Sunnuntaina kävimme päivällä vielä nopeasti kaupoissa, ennen kuin lähdimme hitaalle matkalle kohti Gatwickia. Lähdin taas saattamaan äitiä, koska suoraa junayhteyttä ei ollut (itseasiassa piti vaihtaa kulkuneuvoa kolme kertaa) ja olimme sille jo menopaluulipun ostaneet. Siihen menikin miulla koko sunnuntai, mutta kun aurinko paistoi ja nähtiin niin kauniita englantilaismaisemia menomatkalla bussissa ja junassa, ei matkanteko oikeastaan yhtään haitannut.

Oli kyllä tosi mukava viikonloppu yhdessä.

Takaisin Englannissa

Joulukuun 2010 alku Tukholmassa

Ihana lumen, saunan ja suomenkielen täyteinen joululomani on päättynyt ja olen taas takaisin Englannissa. Kotona olemisessa parasta pitkän poissaolon jälkeen on tietty kiireettömyys - ei kaipaa minnekään, omalla sohvalla on hyvä olla. Joululomani oli tosin kovin työntäyteinen, joten liiaksi tästäkään ilosta ei päässyt nauttimaan - kaiken kaikkiaan taisi yhdeksän päivää olla vapaata, joulu ja kaksi hammaslääkärikäyntiä varten varatut vapaapäivät mukaan lukien. Takaisin Englantiin palasin uudenvuodenaattona, kun sinä päivänä oli vielä järkevän hintaisia (lue: melkein edullisia) lentolippuja saatavilla. Tästä oppineeni varasinkin sitten kevään lennot hyvissä ajoin. Nyt on pääsiäislomaksi lennot kotiin Easyjetillä ja kesäkuun alkuun varattu lento Suomeen kesäloman viettoon, eli toivottavasti töitä tekemään.

Uudenvuodenpäivä 2011 Englannissa

Olisi jo nyt niin paljon sanottavaa ja niin paljon päivitettävää (varoittava esimerkki ryhmäpaineesta opiskelijabileissä, suomalaiselle sopivista tuliaisista, kylmistä huoneista, tulevaisuuden suunnitelmista, yliopiston lukujärjestyksestä ynnä muusta...), mutta huomenna täytyisi olla valmis kirjoittamaan elokuvakäsikirjoituksen aloitusta tunnin ajastetussa harjoituksessa, enkä ole vielä onnistunut valmistautumaan tähän asianmukaisesti. Keskityn nyt siis rakkaiden oppimateriaalieni ihmeelliseen maailmaan ja lukemaan ainakin jokusen elokuvakäsikirjoituksen ensimmäiset sivut. Päivittäminen saa nyt jäädä vähän myöhemmälle.

Mutta ennen kuin lähden: hyvää uuttavuotta 2011 täältä kylmästä asuntolahuoneestani!