Tosi hieno päivä. Kolme kuvauspäivää jäljellä. Mennään muuten King's Crossin rautatieasemalle kuvaamaan Lontoon kuvauspäivänämme. Pienelle potteristille sisälläni tämä on tietenkin kamalan hauska juttu.
maanantai 21. marraskuuta 2011
'Just Say I Do' - ensimmäinen kuvauspäivä
Tosi hieno päivä. Kolme kuvauspäivää jäljellä. Mennään muuten King's Crossin rautatieasemalle kuvaamaan Lontoon kuvauspäivänämme. Pienelle potteristille sisälläni tämä on tietenkin kamalan hauska juttu.
perjantai 18. marraskuuta 2011
Mitä lyhytelokuvaseuralle kuuluu?
Lyhytelokuvaseuran ajatus oli siis, että valitsemme yhdessä teeman, jonka pohjalta seuran käsikirjoittamisesta innostuneet ihmiset kirjoittavat viiden sivun mittaisen lyhytelokuvakäsikirjoituksen. Tämän jälkeen aloitettiin kahdeksan viikon mittainen urakka saada valitut käsikirjoitukset paperilta filmille (tai siis muistikortille) ja valmiiseen muotoon.
- Käsikirjoitusten esittely ja valinta, tuotantoryhmän muodostaminen
- Tuotannon taustatyö
- Koekuvaukset, kuvauspaikkojen lukkoon lyönti
- Filmaus, 1. viikko
- Filmaus, 2. viikko
- Filmaus, extra viikko
- Editointi
- Tuotannon viimeistely
torstai 17. marraskuuta 2011
Stipendi yliopistolta
Kannattaa ehdottomasti tarkistaa yliopistoltaan, sattuuko olemaan oikeutettu stipendeihin.
lauantai 5. marraskuuta 2011
Minun valtakuntani



perjantai 28. lokakuuta 2011
Small talkista ja sen turhuudesta
lauantai 22. lokakuuta 2011
SonarTV raportoi
perjantai 21. lokakuuta 2011
Syö, rukoile ja rakasta!
Suosittelen lämpimästi Julia Robertsin ja Javier Bardemin tähdittämää Eat Pray Love - Omaa tietä etsimässä (2010). Jos kaksi ja puolituntia elokuvaa tuntuu liialta (tai liian vähältä) voi hankkia käsiinsä myös kirjan, johon elokuva perustuu! Englanniksi Eat Pray Love: One Woman's Search for Everything tai suomeksi Omaa tietä etsimässä, kirjoittaja Elizabeth Gilbert.
tiistai 18. lokakuuta 2011
Lyhytelokuvia ja uusia ystäviä
Siis mikä?
Aloitetaanpa alusta.


Kosketus baarityöhön

Valinta vakituiseksi työntekijäksi ei valitettavasti osunut miuhun, mutta huomasin tykkääväni ihan pipinä baarintakana työskentelystä. Edellisen kerran vastaavankaltaista työtä vuosia sitten espoolaisessa Hesessä ja vaikka olihan ihan kivaa ja hyvä ponnistuslauta eteenpäin, en varsinaisesti voi sanoa nauttineeni Haluatko isommat ranskalaiset? litanian hokemisesta. Luultavasti yksi syy, miksi baarin takana viihdyin niin hyvin on se, että tykkään olla mukana bileissä, mutta olen ihan toivoton juomaan. Oli mahtavaa päästä osalliseksi Freshersien bileistä ja saada siitä vielä palkkaakin.
Jos joku suunnittelee muuttoa Englantiin tai täällä Englannissa oivaltaa, että se oma NIMi oisi ajankohtainen hankinta, puhelinnumero moisen hakemiseen on (Englannista soitettaessa)
sunnuntai 16. lokakuuta 2011
Radiohiljaisuus päättyy

Muutoin elämä on täyttynyt uudesta yhdistyksestä, Freshersin ajan ylioppilaskunnan baarissa työskentelystä, yliopiston alkamisesta, huoneen pienestä sisustuksesta ja mieleennyrjäyttämisestä takaisin opiskelen elokuvakäsikirjoittamista, tästä tulee minulle ammatti asentoon. Ja viulunsoitosta! Mutta niistä enemmän myöhemmissä päivityksissä, ettei tämä veny kilometrimerkinnäksi. Kaiken kaikkiaan haluan vain sanoa, että oli varmasti oikea ratkaisu palata takaisin Englantiin. Täällä on vielä niin paljon kaikkea koettavaa ennen kuin olen valmis heittämään pyyhkeen kehään.
perjantai 23. syyskuuta 2011
Seinissä lymyää vieraita
Lähetinkin asiasta jo vuokraisännälleni sähköpostia. Halu löytää uusi vuokrahuone kasvoi aika merkittävästi. Eiväthän nuo vipellä täällä sentään pitkin lattioita, mutta silti tuo ääni tuntuu sellaiselta, ettei sitä todellakaan haluaisi kuulla! Mutta kuten arvata saattaa, tähän aikaan vuodesta yliopistokaupungissa ovat huoneet vähän kortilla... Jos vaan maksaisin vuokran kesäkuun loppuun asti, ratkeaisi tämäkin ongelma. Mutta en todellakaan haluaisi maksaa vuokraa, jos en edes ole maassa.

torstai 22. syyskuuta 2011
Kotiinpaluuta ja kirvelyä
Haluaisin kuitenkin olla lahempana kaikkea, olla osallinen tana vuonna kaikkeen mita tapahtuu ja toivoin, etta olisin ystavystynyt uusiin ihmisiin. Nykyiset kamppikseni ovat liki kaikki aitini ikaisia ja se on ehka hitusen outoa! Toisaalta eipahan tarvitse tuskailla kannisten opiskelijoiden kanssa, kuten viime vuonna. Jos jotain sopivaa loytyy, niin muutto on varmaankin edessa, mutta jos tuolla nyt asun sinne kevaaseen asti, ei sekaan mikaan maailmanloppu ole. Polkupyora taytyy kuitenkin ehdottomasti hankkia.
keskiviikko 14. syyskuuta 2011
Uusi koti
Päätökseni oli, että en etsi itselleni asuntoa ennen kesää, koska ensimmäisenä lukuvuotena maksoin kuukausi tolkulla vuokraa yliopiston asuntolan huoneestani ollessani Suomessa. Monien opiskelijoille tarkoitettujen vuokratalojen (Englannissa toisen vuoden opiskelijat vuokraavat usein opiskelijoihin perehtyneen vuokrantajan omakotitalon, jossa asuvat kuin kommuunissa) vuokrasopimukset ovat 12 kuukauden pituisia. Kun lähiopetusta on kuutena, korkeintaan seitsemänä kuukautena vuodesta, on ilmiselvää, etten halua sitoutua ylimääräisiin kuukausiin - varsinkin, kun Suomessakin ollessani maksan vuokraa.
Aloin siis nyt elokuun viimeisinä päivinä metsästämään paikkaa johon muuttaa Spareroom.co.uk sivuston kautta. Loin sinne oman "vuokralainen etsii huonetta" viestin ja vastasin useisiin vuokranantajien jättämiin ilmoituksiin. Sain lopulta kolmelta kiinnnostavalta vuokranantajalta tarjouksia. Onneksi en tarttunut ensimmäiseen mahdollisuuteen, vaan maltoin mieleni.
Sitten kun tämän huoneen löysin ja olin vuokranantajan kanssa jutellut puhelimessa ja pyytänyt vähän lisätietoja, valokuvia ja vuokrasopimuksen nähtäväksi en aikaillut yhtään päätöksen tekemisen kanssa. Huoneesta oli kiinnostunut kuusi muutakin ihmistä, joten oli aika onnenkantamoinen, että satuin olemaan ensimmäinen joka kiinnostusta osoitti. Vuokranantajallani on useita vuokrataloja Southamptonissa, joten olen toiveikas, että kaikki tulee sujumaan hyvin. Yksityisen vuokranantajan mahdolliselle mielivallalle en mielelläni asettuisi alttiiksi maassa, jonka tapoja ja lakeja en täysin tunne. Ja viime vuonna Southamptonissa oli ainakin muutama vaihto-opiskelija joutunut törkeän huijauksen kohteeksi.
Kuvia muutoksesta seuraa sitten perästä päin. Toivottavasti tulen hyvin juttuun uusien kämppiksieni kanssa. Ja nyt olisi tilaa ottaa vieraitakin kylään! Asuntolan huoneessa ei oikein sitä ollut.
maanantai 12. syyskuuta 2011
101. kirjoitelma ja toisen vuoden alku
Olit hieno ja upea ja kaunis ja hauska ja sain olla niin kotimaassa kuin Norjassakin kesätyöni puolesta. Sain tehdä kesätyötä kokopäiväisesti, pidin hommasta ja ihmisistä ja olen tervetullut ensi vuonna samaan pestiin. Ihanaa, kun ei tarvitse miettiä, mistä sitä ensi vuonna saisi taas töitä! Tuolta alalta niitä nimittäin varmasti tulee löytymään, ensi kesänäkin.
Kesän alku oli kuitenkin vaikea. Jouduin Englannissa sairaalaan ja leikkaukseen ja olin viikon ajan niin kipeänä, etten meinannut pystyä kävelemään. Onneksi Englannin sairaanhoito jälleen kerran saa minulta kiitosta . Kun tarvitsin leikkaushaavan hoitoon joka päivä apua, minulle järjestettiin viikon jokaiseksi päiväksi mahdollisuus tavata sairaanhoitaja. Leikkaus tai päivittäiset tapaamiset eivät maksaneet minulle mitään, ja liki aina miuta kohtaan oltiin äärimmäisen ystävällisiä. Leikkausosastolla pidettiin erityisesti huolta, kun olin siellä yksin ilman omaisia. Jouduin varaamaan uuden lennon Suomeen, mutta pääsin kuin pääsin kotiin ja paranin onneksi melko pian.
Ennen kuin lähdin Southamptonista laitoin tavarani kesäksi Alligator Storage-varastoon. Koko kesä pienimmästä varastotilasta tuli maksamaan miulle ehkä £150,00 tai jotain sitä luokkaa. On mukavaa, kun ei tarvitse muuttaa kaikkea ees taas - nyt kun alan pakkaamaan, pakkaan vain vaatteita ja tietysti kannettavan tietokoneen ja kameran ja sen sellaiset mukaani.
Lähtö takaisin Englantiin on ylihuomenna. Kesällä ehdin jo kovasti miettimään jäisinkö Suomeen, mutta ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Alun ahdistus siitä, että olen taas kaukana ystävistäni ja läheisistäni on muuttunut nyt tietynlaiseen huojentumiseen - elämä Englannissa on minulle toisenlaista kuin täällä. Saan toivottavasti rauhassa aikaa opiskeluun ja odotan innolla mitä yliopiston ylioppilaskunnan baarissa työskentely on. Sain nimittäin sieltä työpaikan, aluksi nyt Freshers' Weekin ajaksi ja jos se menee hyvin niin koko lukuvuodeksi.
- Understanding Media
- Writing a Fact Based Script
- Authors and Audiences
- Scripts into Production
- Adapting for the Screen
- Writing TV Series
Nyt päällimmäinen huoli on mitä kaikkea pakata tällä kertaa mukaan. Äidin antamat kauniit uudet villasukat ja ostamani toppaliivi lähtevät varmasti matkaan ja sadetakki on tänäkin vuonna tarpeen. Hai-kumisaappaat ovat kiltisti Englannissa miuta odottamassa.
Vähän jo jännittää. Viime vuoden vaihtarit ovat palanneet kotiin, mutta mie menen sinne takaisin. Hurjaa.
maanantai 2. toukokuuta 2011
100:s kirjoitelma ja vuoden loppu!

Mutta toki jos täällä on Juuri Se Sinulle Oikea linja, kannattaa tietysti tulla! Parempi lähteä ja ottaa viinajuna (tuttuni lanseeraama käsite väheksyvän maitojunan sijaan) takaisin kotiin kuin katua, ettei tullut nuorena lähdettyä. Paitsi että ne yliopistomaksut ovat tosiaankin pomppaamassa ihan taivaisiin vuonna 2012...
sunnuntai 17. huhtikuuta 2011
Onko matkustaminen enää halpaa?

Tätä Iltalehden artikkelin yhteydessä julkaistua lelukonetta kummempaa Easyjettiä ei tule enää Suomen maalla näkymään - tai ainakaan lentämässä minun tarvitsemaani Helsinki-Lontoo-väliä. Easyjet lopettaa Helsinki-Vantaalta Lontoon Gatwickiin menevät lennot tulevana kesäkuuna 2011. Ei enää siis edullisia lentoja yliopiston lomia varten...
Sanalla sanoen uutisen todeksi toteaminen oli miusta aika musertavaa. Opiskelijana arvostan suunnattomasti mahdollisuutta tulla käymään kotona järkevään hintaan silloin kun pidempiä lomia yliopistosta tarjotaan - eli jouluna ja pääsiäisenä. Ja tietty elättelin toivetta, että ehkä ensi vuonna joku tulisi käymään luonani kylässäkin siellä päin. Olen yksinkertaiseen palveluun ollut erittäin tyytyväinen - mitäpä sitä kummempia tuollaisella reitillä kaipaa, kun on eväät pakannut itselleen mukaan. Eikä se ylimääräinen matkalaukkukaan kamalan kallis ole ollut, £10 suunta!
Karmeinta kuitenkin oli ajatella, että paitsi lentolippujen hinnat tulisivat nousemaan, tulisi myös matkustaminen lentokentältä Southamptoniin tuplaantumaan, ellei jopa triplaantumaan ja että joutuisin vastaisuudessa Gatwickin yksinkertaisen ja miellyttävän siistin lentokentän sijaan juoksentelemaan taas Heathrowin massiivisissa sokkeloissa. Ei kiitos! Pidän Gatwickista. Sen terminaalit ovat mielestäni sopivan pieniä. Tulee suuren maailman meininki, muttei joudu hukkaan. Ja Gatwickin lentokentältä menee parhaimmillaan suora junayhteys Southamptoniin ihanien maalaismaisemien ja pikkukaupunkien halki - ja hintaa lentokentältä sinne siirtyminen maksaa aikuiselle parhaimmillaan vain £10 puntaa, eli kolme kertaa vähemmän, kuin Heathrowista.
Riemuni olikin siis melkoinen kun ymmärsin, että eivät ne Helsinki-Gatwickin välin halvalennot olleetkaan täysin kadonneet!

Kauan eläköön pohjoismainen yhteistyö! Norjalainen halpalentoyhtiö Norwegian Airlines on aggressiivisesti ottanut itselleen tilaa Skandinavian ja Suomen ja ellei vähän koko muunkin Euroopan halpalentoliikenteessä. Edulliset lennot Englannin ja Suomen välillä jatkuvat edelleen - ja mikä ihaninta, saan pitää kiinni mielitietystäni, Gatwickin lentokentästä!
Kenties joku sitten vielä saattaisikin tulla ensi vuonna minua käymään moikkaamassa siellä Englannissa! Ja saanpahan haaveilla siitä, että ehkä tulevaisuudessakin voi tulla nenäänsä täällä ihanassa kylmemmässä koti-Suomessakin näyttämään.
Jos olet matkalla Lontooseen, Brightoniin tai Southamptoniin (tai niille nurkille) voin erittäin lämpimästi suositella Gatwickiin lentämistä Heathrown sijaan. Vaikka Heathrow sijaitsee Lontoon metroverkon saavutettavissa, ei Gatwickista kestä (tavallisellakaan junalla!) juuri kauempaa päästä Lontooon keskustaan. Junalipun hinnasta en kauheasti osaa sanoa, mutta ei se kovin paljoa kalliimpi voi olla, kuin ökyhintainen metroverkkokaan! Junissa on myös vähän miellyttävämpää kulkea isojen matkalaukkujen kanssa, kuin Lontoon ahtaassa metrossa ja hirveät määrät portaita sisältävissä metrokäytävissä...
... Norwegian ON halpalentoyhtiö, mutta ainakin Helsinki-Tukholma-välin se lensi ihan mallikkaasti, eikä miulla ole mitään syytä epäillä, etteikö tämäkin tuleva suhteemme tulisi olemaan erittäin miellyttävä!
Ai että miten tuli tästä löydöksestä hyvä mieli. Ja hyvää eduskuntavaalipäivää, Suomi-rakas.

tiistai 29. maaliskuuta 2011
Viikonloppu Brightonissa
Vietin viime viikonlopun kovin kesäisessä Brightonissa. Tunnin junamatkan päässä Lontoosta sijaitseva merenrantakaupunki on niin idyllinen, että haluan suositella jokaiselle Lontooseen matkaavalle päivävisiittiä Brightoniin. Meri, kivikkoinen ranta, pikkuiset ostoskadut aivan keskustan sydämessä ihanine putiikkeineen ja kojuineen oli juuri sellaista fiilistä, jota haluan matkustellessani kokea. Valitettavasti en noista upeista ostoskaduista tajunnut ottaa valokuvia ollenkaan, mutta jos nautit Tukholman Gamla Stanin tai Lontoon Camden Townin fiiliksestä, on Brightonin lanet ehdottomasti nähtävä. Kuulemma kaupungin yöelämäkin on aivan ensiluokkaista, siihen ei tosin tällä reissulla tullut tutustuttua.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
Pyykinkuivaustupa

torstai 17. maaliskuuta 2011
Lämpötila aurinkoisena päivänä +18 astetta






maanantai 14. maaliskuuta 2011
Alkoholin ja nuorten naisten yhdistämisestä

lauantai 12. maaliskuuta 2011
Kurssit
torstai 10. maaliskuuta 2011
Here comes the lindy hop!

Juttelin tammikuun alussa suunnitelmistani perustaa uusi yhdistys yliopistoomme. Tänään on sitten vihdoin se päivä, kun pääsee hommasta kantamaan hedelmää. SoSo Swing Dancen neljän viikon mittainen aloittelijakurssi alkaa tänään klo 18.45. Luvassa siis kaksi tuntia tanssimista.
tiistai 8. maaliskuuta 2011
Unelma elokuvan tekemisestä
Maailma ilman sotaa
Luennoitsija oli kuitenkin varautunut siihen, että jos nyt sattuisin leffan unohtamaan, on kuitenkin jotain mitä katsoa viikottaisessa elokuvanäytöksessämme.
lauantai 5. maaliskuuta 2011
Teatteriin!

"A Night Less Ordinary is an Arts Council England scheme which will provide 618,000 free theatre tickets to anyone under 26 in more than 200 venues across England, between February 2009 and March 2011.
The Nuffield is delighted to be taking part in this scheme and is offering a limited number of free tickets for ALL performances to anyone under the age of 26. We hope that this will encourage young people to come to the theatre who perhaps haven't been before, or who aren't able to come as often as they'd like to."
Lisätietoa täältä.
Projekti on nyt siis tulossa päätökseen ja viimeiset ilmaiset liput laitettiin tarjolle viime kuun puolenvälin tienoilla. Varasin itselleni kaksi lippua kolmeen eri näytökseen, jotka vaikutti kiinnostavalta. Tänään on Alan Ayckbournin romanttinen komedia How the Other Half Loves, jonka ensi esitys tapahtunut jo yli 40 vuotta sitten vuonna 1969!
Teatterilla on myös mielenkiintoinen projekti kaupungin bussiliikenteen kanssa, sillä teatterilipun voi esityksen jälkeen käyttää yhden matkan bussilippuna kotiin. Mainiota sanon minä!
Teatterin kotisivut täällä.
tiistai 1. maaliskuuta 2011
Riittääkö käsikirjoittajaopinnot sittenkään?

maanantai 28. helmikuuta 2011
Käsikirjoittajaopiskelija ilman Oscareita
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
Tv-sarjoja ja politiikkaa


Hyvä ruoka, parempi mieli






Vähän olen kuitenkin laiskanlaisesti ottanut näitä valokuvia... Uusia kokkauksia puuttunee semmoinen kymmenkunta. Kuitenkin aika usein tulee syötyä päivän ruoka pubissa tai haettua take awayna läheisestä kiinalaisesta. Tai oikeammin niin, että syön puolet annoksesta siellä ravintolassa ja otan puolet mukaan, kun ei vaan pieneen mahaan mahdu isojen miesten mittapuulla tehdyt annokset.