lauantai 24. maaliskuuta 2012

Transsukupuoli

Eilen tuli opittua jotain todella yllättävää yhdestä viime aikoina läheisemmäksi muotoutuneesta tuttavastani.

Kutsutaan häntä nyt vaikka Pepiksi. Pepi on homoseksuaali, sen tiesin jo viime syksynä kun ensimmäisen kerran tavattiin. Pepin käytös ja hänen kavereidensa käytös häntä kohtaan saivat miut itseasiassa uskomaan, että useampikin erääseen kaveriporukkaan kuuluneista komistuksista olisi miehiin päin - vasta viimeisen kuukauden aikana olen oppinut, että itseasiassa pojat pitävät kyllä vain ja ainoastaan tytöistä. Pepin kanssa oleminen ja häntä kohtaan käyttäytyminen ovat enemmänkin hieman liian tuttavallista ystävyyttä, kuin mitään muuta.

Tänään sain kuitenkin kuulla, että Pepi on itseasiassa transsukupuolinen. Kuultuani hänen hormonihoidoistaan kysyin, että haluaisiko hän sitten muuttaa sukupuolensa naiseksi. Paljastui, että Pepi oli syntynyt alunperin tyttönä.

En meinannut uskoa alkuunkaan; kysyin moneen otteeseen, että viilataanko miuta nyt rankasti linssiin. En millään olisi arvannut, että Pepi on elänyt lapsuutensa tyttönä, sillä vaikka Pepi on homoseksuaali, ei hänessä ole juurikaan feminiinisiä piirteitä jäljellä. Kohteliaasti utelin, että miten hänen perheensä on sukupuolen vaihdoksen ottanut (kohtuuhyvin, isälle se kuulemma on vieläkin vaikeaa) ja että oliko Pepi sitten poika vai tyttö aloittaessaan yliopiston. Hän kertoi, että tullessaan yliopistoon esitteli itsensä poikana, mutta jännitti kovasti, huomaisiko kurssitoverit hänen transsukupuolisuuttaan. Eivät olleet huomanneet, ennen kuin hän itse asian kertoi toisena lukuvuonna. Enkä minäkään ollut tajunnut, ennen kuin rautalangasta asia väännettiin.

Pepin ystävä sanoi oppineensa Pepiltä valtavasti seksuaalisuudesta ja avoimuudesta, enkä epäile yhtään. Pepi on aivan valtavan mahtava tyyppi, ehdottomasti yksi parhaista ihmisistä, joihin olen tutustunut täällä asuessani. Tällainen paljastus ei vähentänyt missään määrin miun kunnioitustani häntä kohtaan, ennemminkin kasvatti sitä. Vaatii uskomatonta rohkeutta muuttaa jotain niinkin perustavanlaatuista itsessään kuin fyysinen sukupuoli: on kuitenkin ihan päivän selvää, että Pepille on paljon parempaa olla siinä kehossa, missä hän nyt on, kuin elää tyttönä ja tuntea olonsa vieraaksi omalle itselleen.

Vaikka olen teini-ikäisestä asti ollut tosi avoin sille, että kukin saa määritellä oman seksuaalisuutensa ja sukupuolensa juuri niinkuin itselleen parhaaksi kokee (niin pitkään kun laittomuuksiin eli toisten satuttamiseen ei mennä), on Pepin tunteminen kyllä avannut silmäni sille, miten tärkeää seksuaalikasvatus ja seksuaalinen ja sukupuolten tasa-arvo on.

Taidanpa liittyä yliopistomme LGBT (Lesbian Gay Bisexual Trans) yhdistyksen jäseneksi osoittaakseni tukeni sille miten mahtavaa on, että joukosta löytyy Pepin kaltaisia tyyppejä. Tai ainakin mainostan Seta ry:n ja LGBT.co.uk:n nettisivuja asiasta enemmän kiinnostuneille.

Ja vielä lopuksi, linkki Alexander Stubbin erinomaiseen puheenvuoroon eduskunnassa tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Olkaa hyvä.

Usein avioliiton avaamista homo- ja lesbopareille kuulee vastustettavan siksi, että se romuttaisi avioliittoinstituution. Ehkä näin voisi ajatella, jos homo- ja lesboparit vaatisivat jotakin aivan uudenlaista järjestelyä. Tässä on kuitenkin minun mielestäni kyse päinvastaisesta tilanteesta. Avioliitto koetaan tärkeäksi instituutioksi, joka halutaan säilyttää ja jota halutaan vaalia, se vain avattaisiin myös vähemmistölle, jolta se on aiemmin evätty. Yhteiskunnassa pitäisi tukea nimenomaan niitä ihmisiä, jotka haluavat sitoutua ja kantaa vastuuta puolisostaan ja perheestään.

Yhdenvertaisuus on lain edessä keskeinen oikeusvaltion periaate. Nyt ihmiset ovat lain edessä eriarvoisia seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Mitään pitäviä perusteluita homoseksuaalisen ja heteroseksuaalisen parisuhteen eriarvoisuudelle ei kerta kaikkiaan ole. Seksuaalinen suuntautuminen ei tee toisesta ihmisestä parempaa tai huonompaa puolisoa, saati enemmän tai vähemmän rakastavaa vanhempaa lapselle, mutta seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvalla syrjinnällä voi olla monia, toistan monia, kielteisiä vaikutuksia yksittäisen ihmisen elämään. Minulle jokainen meistä on yhtä tärkeä, olipa sitten syntynyt heteroksi, homoksi, lesboksi tai transsukupuoliseksi.

Alexander Stubb Suomen eduskunnassa 21. maaliskuuta 2012

2 kommenttia:

  1. Löysin sattumalta blogiisi. Itsekin asustelen Southamptonissa, kaksi vuotta tulossa täyteen. Täällä on suomalaisia vaikka kuinka paljon, meidänkin työpaikalla on parhaimmillaan ollut parikymmentä. Kirjoittelen muuten itsekin blogia, piiitkän tauon jälkeen.

    VastaaPoista
  2. Kiitos hyvästä kirjoituksesta.

    VastaaPoista