Vietin viime viikonlopun kovin kesäisessä Brightonissa. Tunnin junamatkan päässä Lontoosta sijaitseva merenrantakaupunki on niin idyllinen, että haluan suositella jokaiselle Lontooseen matkaavalle päivävisiittiä Brightoniin. Meri, kivikkoinen ranta, pikkuiset ostoskadut aivan keskustan sydämessä ihanine putiikkeineen ja kojuineen oli juuri sellaista fiilistä, jota haluan matkustellessani kokea. Valitettavasti en noista upeista ostoskaduista tajunnut ottaa valokuvia ollenkaan, mutta jos nautit Tukholman Gamla Stanin tai Lontoon Camden Townin fiiliksestä, on Brightonin lanet ehdottomasti nähtävä. Kuulemma kaupungin yöelämäkin on aivan ensiluokkaista, siihen ei tosin tällä reissulla tullut tutustuttua.
Ensimmäisen kuva näyttää aika hyvin, miltä kilometritolkulla Brightonin ranta näyttää - noita pieniä kojuja oli satoja pitkin rantabulevardia. Ilmeisesti moisen kojun voi ostaa tai vuokrata perheensä käyttöön ja kävellessä tulikin nähtyä monessa kojussa asukkaita joko siivoamassa, remontoimassa tai istumassa kansituolissa eväistä ja auringosta nauttien. Ei mikään hullumpi versio suomalaisille tutummasta siirtolapuutarhakulttuurista.
Brighton on Englannin homoystävällisin ja hipein kaupunki, mikäli tuttujeni puheisiin on luottaminen. Kaikkialla keskusta-alueella oli tällaisia toinen toistaan upeampia katutaideteoksia. Vahinko, etten tajunnut kuvata muita kuin tämä värikkään merenneidon.
Pysähdyin myös ihastelemaan tätä harvinaisen kuuluisaa parturiliikettä. Pahoittelen todella hölmönnäköistä poseerausta.
Sunnuntaina oli myös syntymäpäiväni. Takaisin Southamptoniin palatessa löysin ystäväni lähettämän syntymäpäiväpaketin odottamassa. Kortti ja paperi olivat niin ällöttävän suloisia, että oli pakko ottaa valokuva, ennen kuin raaskin sitä avata. Oli muuten elämäni ensimmäinen syntymäpäivä täysin ilman lunta. Aiemmin on ollut ainakin jonkinlaisia kinoksia jossakin jäljellä.
Brightoniin matkustamisesta enemmän innostuville suosittelen turisti-infokotisivujen lukemista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti